Usein kysyttyä EV-latauksesta - FAQ

BusinessLine

Onko näin: 2-osaisella BusinessLine latausaseman molemmilla latauspistorasioilla on oma mittaus sekä käyttäjätunnistus?

• Kyllä, molemmat asemat toimivat itsenäisesti ja niissä on oma energiamittari ja käyttäjätunnistus RFID- tai mobiiliapin kautta

Kun BusinessLinessa on 2 kpl latausasemaa, niin mistä tehdään niiden ryhmäjohdon haaroitus, vai tuodaanko molemmille oma ryhmäjohto?

• Haaroitus voidaan tehdä esim. pylväässä BLP108X jossa on haaroitustila, jonne asennetaan haaroitusliittimet ja viedään edelleen johtimet asemiin. Valikoimasta löytyy myös 3v 16A latausasemaversiot jossa asemien välinen sisäinen johdotus on valmiina (B3162-E1901 ja B3162-E5901). Tällöin syöttökaapelin on oltava 3v 32A. On myös mahdollista tuoda yksi syöttökaapeli asemaan ja haaroittaa se siellä, mutta se on tilanpuutteen takia hieman hankalaa

Voidaanko BusinessLinen yhteyteen liittää toisen valmistajan latauspistettä, jos se tulee OCPP standardia

• Jos operaattori tukee useampaa eri laitevalmistajaa, se on periaatteessa mahdollista. Suosittelemme kuitenkin välttämään monen eri laitevalmistajan laitteiden käyttöä samassa kohteessa ylläpidon hankaluuden takia

Verkkoyhteys

Tarvitseeko Wi-Fi -verkon käyttö oman palvelimen kiinteistöön?                         

• Lähtökohtaisesti käytetään 4G LTE yhteyttä, mutta mikäli Wi-Fi verkon käyttö tulee ajankohtaiseksi, sille ei ole mitään erityisiä rajoituksia (Elvi, BusinessLine). Liviqo ja Livo -asemissa on 4G LTE-M, Wi-Fi ja Ethernet. UTU-X sarjan eG yhteyslaitteessa on 4G modeemi ja Ethernet.

Wi-Fi -yhteyttä ei lähtökohtaisesti käytetä esim. taloyhtiöratkasuissa, joissa käyttöön tulee vaikkapa kymmeniä latausasemia. Mikä on syy siihen, että käytetään LTE yhteyttä?

• Käyttöönoton helppous. 4G LTE ratkaisulla yhteys muodostuu automaattisesti, kunhan laite on päällä, ja se on toimintavarma.

Asiakkaat kysyvät LTE:stä, että paljon on kk-kustannus asemaa kohden LTE yhteydestä?

• 4G LTE -yhteys sisältyy laitteen hintaan (Elvi, BusinessLine ja Liviqo, Livo), siinä ei ole kk-kustannusta ja se on latauksen hallintaohjelmisto/operaattoririippumaton. UTU-X sarjan ratkaisuissa tarvitaan vähintään 1 SIM yhteys jossa on kk-maksu.

Kuormanhallinta

Sain tiedustelun taloyhtiöstä, jossa on kuusi asuntoa ja latausasemat halutaan huoneistojen mittauksen perään. Voiko tällaisen järjestelmän liittämään taustajärjestelmään? Kulutus menisi tällöin kuitenkin suoraan yhdessä laskussa. Yhtiössä 63A pääsulake ja tarvittaisiin kuitenkin kuormanhallinta. Onko toimiva ratkaisu?

• Ko. ratkaisu voidaan liittää taustajärjestelmään. UTUlla on monta vaihtoehtoista toteutustapaa tämän tyyppiseen kohteeseen. ehdotamme yhteydenottoa.

Onko teillä olemassa/tulossa kuormanhallintajärjestelmä/-ohjelma johon voidaan liittää muiden valmistajien latausasemia?

• Latauksen hallintaohjelmaan voidaan liittää eri valmistajien laitteita, jos ne ovat aidosti OCPP rajapinnan mukaisia. Tutkittava tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä ei ole ratkaisua, jolla voisi hallita useiden eri valmistajien laitteita ilman tapauskohtaista selvitystä.

Kun latausjärjestelmässä on dynaaminen kuormanhallinta, niin säätyykö latausvirta latauspisteissä vaihekohtaisesti, vaiko 3-vaihevirtojen keskiarvon perusteella?        

• Dynaaminen kuormanhallinta mittaa vaihekohtaisesti, vertaa asetettuun maksimivirtaan ja säätää latausasemien tehoa. Asennuksissa on syytä toteuttaa vaiheiden kierto.

Voiko kuormanhallinta toimia kaksiportaisesti esim. latauskeskuksen kuormituksen mukaan ja sen lisäksi latauspisteryhmäkohtaisesti?                     

• Tämä on tutkittava tapauskohtaisesti, vakioratkaisuna löytyy "yksitasoinen" ratkaisu. Järjestelmä on yksinkertaisinta suunnitella niin, että latausasemat ryhmitellään ja kullekin ryhmälle asetetaan huipputeho. Tehon jakamisella saadaan tehokkaasti kapasiteetti hyödynnettyä, koska harvoin kaikkien autojen akut ovat täysin tyhjiä yhtäaikaa, saatikka latauksessa.

Onko latausasemien fyysisessä ryhmittelyssä jokin suositeltava enimmäismäärä latauspisteille?

• Liviqo sarjassa enintään 100 asemaa ja BusinessLine sarjassa 20 asemaa. UTU-X sarjan UTUReX/UTUMaX tuotteessa ei rajoituksia ryhmän koon suhteen.

2-portaista kuormanhallintaa tarvitaan lähes aina: 1. latauksen jakokeskuksen kuormituksen seuranta ja erikseen siihen liitettyjen virtakiskojen seuranta.

• Nämä on suunniteltava kohdekohtaisesti. UTU-X sarjaan on saatavilla kuormanhallintakeskus johon voidaan liittää useita mittauspisteitä.

Onko saatavilla kuormanhallintaa suuremmille latauspistemäärille/ryhmä?

• BusinessLine-sarjassa lautausasemaryhmän koko on 20 asemaa, Liviqo-sarjassa 100 asemaa per ryhmä ja UTUReX/UTUMaX tuotteissa ei rajoitteita.

Voidaanko kuormanhallinnan toimivuutta testata jotenkin demonstroimalla parametroitua rajavirta-arvoa?

• Tietojemme mukaan ei ole olemassa tähän käyttötarkoitukseen soveltuvaa laitetta.

Latauksenhallinta

Kuinka paljon lataushallinta ohjelmisto maksaa kuukaudessa?

• Yleisesti kustannus on noin 2-5 eur/kk riippuen siitä, mikä laajuisen paketin valitaan, ja miltä operaattorilta. Suosittelemme valitsemaan sertifioidun OCPP-latausaseman joka on mahdollista liittää eri taustajärjestelmiin jolloin toimittaja voidaan kilpailuttaa.

Minkä kokoinen fyysisesti on latauksen hallinnan ohjauskeskus. Voiko sen sijoittaa esim. latausjakokeskuksen sisälle vai sijoitetaanko se erilleen sähkökeskuksista?

• Latauksen hallinnan komponentit ovat asemissa eikä erillistä keskusta tarvita. Ainoa poikkeus voi olla dynaamisen kuormanhallinnan komponentit, jotka ovat melko pienet. Ne voidaan asentaa DIN-kiskolle keskukseen tai johonkin muuhun koteloon. UTU-X sarjasta on saatavilla erillinen kuormanhallintakeskus.

DC-latausasemat

Saako Troniqia lämpötilakontrolloiduilla kaapeleilla ilman jäähdytystä?

• Kyllä, sitä saa myös kuivakaapelina joka on lämpötilakontrolloitu

Miten varmistetaan, ettei latauskaapelia irroiteta pistokkeesta lataustilanteessa?

• Latauspistoke lukittuu asemaan Mode 3 (esim. Type 2) ja Mode 4 (esim. CCS2) latureissa ennen latauksen aloittamista

Muut kysymykset

Useimmiten on tarkoituksenmukaista ja tarvetta järjestää vain latauspistevalmius esim. asuinkerrostaloissa. Minkälaisia ratkaisuja latauspistevalmiuteen on eteenne tullut? Valmiushan tarkoittaa kohtuullisen helppoa varsinaisen latauspisteen lisäämiseksi."

• Olemme nähneet ratkaisuja, joissa sähkönjakelu on hoidettu virtakiskoilla tai lattakaapeleilla. Muita keinoja rakentaa valmiuksia on mm. latauskeskuksen asentaminen ja kaapelireittien valmistelut (esim. putkitukset).

Tarjouskyselyitä tulee paljon, niin mihin ne lähetetään ja tarjoatteko myös "kääntöjä" kysyttäessä eli toisen valmistajan tuotteista teidän tuotteisiin?   

• Kiitos, konsultoimme mielellään sopivan ratkaisun löytämiseksi. Myyntimme auttaa sopivien ratkaisujen löytämisessä.

Kumpi vaihtoehto näyttää olevan suositumpi taloyhtiöiden latausasemassa: kiinteä latausjohto latauslaitteessa vaiko pelkkä latauspistorasia?

• Kiinteä latauskaapeli on loppukäyttäjän kannalta mukavin. Olemme havainneet että monet taloyhtiöt valitsevat pistorasiaversion, pitävät ehkä ratkaisua vähemmän huoltoa vaativana. Elvin etuna on, että kaapeli on helppo vaihtaa modulaarisen rakenteen ansiosta, kaapeli ja aseman liitoksessa on pistoke, joka on lukittu yhdellä ruuvilla.

Onko OCPP-rajapinta latausasemissa (yleensä) itsestäänselvyys vai pitääkö se osata ostaa latauslaitetta valittaessa?

• Monissa latauslaitteissa ei ole OCPP rajapintaa, vaan suljettu protokolla. Toisaalta markkinoilta löytyy latausasemia, joiden OCPP rajapinta ei ole standardin mukainen. Suosittelemme laitteita, joiden OCPP rajapinta on sertifioitu kolmannen osapuolen toimesta.

Onko Taloyhtiöihin kysytty sellaista ratkaisua, että asennetaan muutama teholatausasema eikä autopaikkakohtaisia latausasemia

• Nyt emme ole täysin varmoja tarkoitetaanko kysymyksellä AC-latausasemia (esim. 22kW) vai DC latausasemia. DC latausasemat sopivat lähinnä julkiseen käyttöön ja ajoneuvolaivueiden hallitsijoille. Olemme nähneet projekteja joissa on suunniteltu tehokkaampia esim. 22 kW asemia yhteiskäyttöön. Emme kuitenkaan pidä tätä suositeltavana, koska käyttö voi olla epämukavaa. Suosittelemme ratkaisua, jossa kaikille sähköautoilijoille tarjotaan riittävää lataustehoa. Tämä toteutuu hyvin kun latausasemat ryhmitellään isommiksi kokonaisuuksiksi ja kuormaa voidaan tasata asemien välillä. Lataus on tällöin vaivatonta ja tehokasta ja kaikkien autoilijoiden akut täyttyvät kohtuullisessa ajassa