Digitalisaation voimakas kehittyminen ja tehokkaiden verkkoyhteyksien ulottuminen kaikkialle muokkaa maailmaa ja arkeamme entistä nopeammin. Uudet IoT-ratkaisut, eli esineiden internet, mahdollistaa yhä laajemmin laitteiden liittämisen internettiin, niiden etähallinnan, tiedon keruun ja hyödyntämisen. Miten tämä vaikuttaa rakennussähköistykseen ja niissä oleviin eri järjestelmiin. Tuleeko rakennuksista älykkäämpiä vai älyttömämpiä?
Äly hiipii rakennusten järjestelmiin
Niin sanottuja älytalokonsepteja on markkinoitu vuosia, suhteellisesti katsottuna aika huonolla menestyksellä koko rakennuskantaan nähden. Järjestelmät ovat olleet ehkä liian raskaita, niitä ei ole osattu asentaa, eivätkä ne ole toimineet toivotulla tavalla – paitsi ehkä poikkeustapauksissa. Loppukäyttäjän hyödyt ovat jääneet heikosti mitattaviksi suhteessa hintaan.
Äly kuitenkin hiipii rakennuksiin. Eri järjestelmiin kuten maalämpöön, aurinkosähköön ja sähköautojen latausasemiin investoidaan, kun hyödyt ovat mitattavissa säästöinä. Näiden oheistuotteina saadaan/hankitaan usein hallintajärjestelmä, jolla laitteiden tehokkuutta voidaan seurata ja optimoida.
Lähiaikoina tapahtuneet energian hinnanvaihtelut lisäävät kiinnostusta myös parempaan kustannusten optimointiin älyn kautta. Lienee melko selvää, että tietyt mukavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät (erillis)järjestelmät kiinnostavat myös. Jos hissi jää jumiin kerrosten väliin, pysäköintilaitoksen puomi ei avaudu tai latausasema ei toimi, käyttäjällä on tarve ottaa yhteyttä etävalvontaan ja saada apua nopeasti. Tämä toteutuukin nykyisin usein sujuvasti.
Laitteiden liittäminen verkkoon tuo mukanaan etuja
Meillä UTUllakin nähdään, että moni tuote on muuttumassa järjestelmätuotteeksi, jossa laitteet liitetään aina verkkoon mahdollistaen esimerkiksi laitteiden konfiguroinnin etänä, ohjelmistopäivitykset sekä asiakkaiden auttamisen ongelmatilanteissa. Halutaan toteuttaa esimerkiksi kuormanhallintaa, käyttäjätunnistusta ja laskutusta, jolloin kapasiteetti on tehokkaassa käytössä ja käyttäjät maksavat sähköstänsä.
On paljon tehokkaampaa selvittää etänä laitteen toiminnallisuutta kuin pyöriä kohteessa laitteita tutkimassa. Työmaakäyntikin on helpompi suunnitella, jos oikean varaosan saa mukaan jo ensikäynnille. Etävalvonta ja diagnostiikka antavat myös tietoa laitteiden suorituskyvystä ja kannattavuudesta. Mikäli tuotteen tai palvelun käyttöön liittyy laskutusta, se voidaan ulkoistaa operaattorille, joka melko varmasti toteuttaa sitä automaattisella laskutuksella.
Nykyisin parhaat järjestelmät on toteutettu ”plug&play” -periaatteella eikä urakoitsijan tarvitse tehdä ohjelmointia työmaalla tai sitä on hyvin vähän. Tärkeintä on saada sähköt kytkettyä laitteeseen ja asentaa mahdolliset tiedonsiirtokaapelit oikeaoppisesti – loput tehdään etänä palveluntarjoajan toimesta. Mikäli järjestelmän käyttöönotto on vaativaa, UTU tarjoaa käyttöönotto- ja huoltopalveluja oman, koulutetun huoltohenkilöstönsä voimin, helpottaen urakoitsijan arkea, ja parhaimman lopputuloksen ja elinkaaren varmistamiseksi.
Laitteiden liittäminen nettiin mahdollistaa myös sen, että järjestelmät ja niihin liittyvät palvelut kehittyvät ajan myötä. Uusia ominaisuuksia voidaan ladata laitteille netin yli, tai ajaa niitä pilvipalvelussa. Kovassa käytössä olevien laitteiden ennakoivaa huoltoa voidaan suunnitella kerätyn datan avulla.
Jotkin asiakkaat haluavat välttää ”hinnalla millä hyvänsä” nk. palvelumaksuja, jotka uusiin palveluihin liittyy. Palveluiden toteuttaminen on kuitenkin usein tehokkaampaa operaattorin toimesta, kuin tekemällä työ manuaalisesti. Kyse onkin siitä, missä kustannus syntyy. Avaamalla ratkaisut kilpailutukselle kustannukset asettuvat oikealle tasolle ajan myötä.
Tulevaisuuden kysymyksiä on, miten eri järjestelmät linkittyvät laajemmiksi kokonaisuuksiksi niin, että käyttökokemus toteutuu saumattomasti. Toinen kriittinen kysymys on, miten huolellisesti tietoturva on hoidettu, jotta tiedot pysyvät suojattuna ja järjestelmät toiminnassa. Selvää lienee, että maailma ei tule koskaan kehittymään niin hitaasti kuin juuri nyt!
Esimerkkejä UTUn ratkaisuista:
- BusinessLine, Elvi & UTURex: 4G LTE- yhteydellä latausasemien etätuki, kuormanhallinta, käyttäjätunnistus ja laskutus
- UTU Vahti – puistomuuntamojen etäkunnonvalvonta 2G, NB-IoT tai LTE-M yhteydellä
- UPS-järjestelmien etädiagnostiikka 4G-yhteydellä
- Rakennuksen sähkönlaadun mittauspalvelu etänä (aktiivisuodatus, kompensointi) 4G-yhteydellä
