Tunnelmat niin sähköalalla kuin yhteiskunnassa ovat muuttuneet hyvin nopeasti. Hiihtolomille lähdimme normaalisti, mutta tuliaisina toimme koronaterveiset Alpeilta. Aloimme pelkäämään terveytemme ja taloutemme puolesta. Riski sähköalan lamaantumisesta logististen ongelmien, sairaustapausten tai viranomaismääräysten vuoksi oli todellinen. Näin tapahtui eteläisessä Euroopassa. Ja nyt vain noin kolmen kuukauden jälkeen olemme palaamassa kohti uutta normaalia, ja alamme on selvinnyt ensimmäisestä aallosta lähes kuivin jaloin. Aikamoinen vuoristorata takana, mutta mitä edessä?
”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden”
Ymmärrys maailman talouden vakavasta notkahduksesta ja sen tulevasta vaikutuksesta Suomeen on kasvanut. Tällä kertaa talouden häiriön syymekanismit ovat täysin poikkeukselliset. Virus on äkillisesti leikannut niin kysyntää kuin tarjontaa, ja hyvin eri tavalla talouden eri sektoreilla. Ekonomistien piiristä ei löydy selvää konsensusta – käyriä ja aakkosia riittää (L-, V, W ja U- käyrät) ja kukin voi valita niistä mieleisensä. Samoin myös opitut lainalaisuudet BKT:n laskun vaikutuksesta sähköalaan eivät pidä tällä kertaa paikkaansa.
Pakko on hyvä opettaja
Isoisäni, Suomen mestaruustason uimari opetti isäni uimaan soutamalla riittävän kauas rannasta ja heittämällä isäni veteen – isä oppi uimaan ja hänestä tuli uinnin piirimestari. Itse opin uimaan pehmeämmin keinoin ja lopputuloksena olen kuntouimari. Eli pakko oli parempi opettaja, ja tämä sama on pätenyt etätyön käyttöönottoon ja kommunikointiin sähköisin välinein.
Sähköala – ja rehellisyyden nimissä UTUkaan – ei kuulunut edelläkävijöiden joukkoon etätyön hyödyntämisessä. Korona pakotti meidät muuttamaan toimintatapoja, mihin ilman pakkoa emme olisi uskaltaneet ryhtyä. Lopputuloksena on pääosin positiivisia kokemuksia ja pelot etätyön kontrolloimattomuuden suhteen ovat osoittautuneet turhiksi.
Myös asiakaskontaktit hoituvat etänä yllättävän hyvin ja sisäiset etäpalaverit ovat osoittautuneet osin jopa tehokkaammiksi. Korona on edistänyt digitalisoitumista monin kerroin enemmän kuin lukuisat digitalisaatioseminaarit.
Ja samalla on hyvä muistaa, että suuri osa työstä niin työmailla, tehtaissa ja kaupan kassoilla terveydenhuollosta puhumattakaan on jatkunut lähes normaalisti nopeasti käynnistettyjen varotoimien tukemana. Ilman näitä arjen sankareita olisi talouden rattaat pysähtyneet täysin ja tulevat vaikutukset entistäkin vakavammat.
Käsidesi-indeksi laskussa
Käsidesin kulutus on laskenut radikaalisti ja on hyvä mittari kuvaamaan matkaväsymystämme. Emme jaksa olla valppaana loputtomiin ja hiljalleen myös etätyön haitat konkretisoituvat.
Yksilötasolla yhä useampi meistä kaipaa takaisin konttoreille sosiaalisempaan ympäristöön. Etätyö korostaa aktiivisten ja hiljaisten työntekijöiden eroja – aktiivinen viestittää etänäkin ja hiljainen jää entistäkin enemmän ulkopuolelle. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Enter 2020 -koalition kyselyn mukaan neljäsosa etätyöhön siirtyneistä myös kokee, ettei ole pystynyt tekemään työtään yhtä laadukkaasti ja tehokkaasti.
Uudet ideat harvoin syntyvät yksin ja spontaani sparraus kollegoiden kanssa jää etänä vajaaksi. Hiljainen tieto ei etänä välity ja moni väärinkäsitys olisi jäänyt syntymättä kahviautomaatti keskustelun ansiosta. Hallituksen äskettäin purkama etätyösuositus elokuun alusta alkaen tulee oikeaan aikaan.
Mitä syksy tuo tullessaan?
Moni meistä miettii, mitä hyvää voimme ottaa opiksi kuluneista kuukausista. Varmaa on, että etätyö yleistyy, mutta nyt osaamme myös paremmin arvostaa työyhteisöjemme merkitystä. Sähköisen kommunikaation osuus kasvaa, mutta luottamus ja kommunikaation monimuotoisuus syntyy edelleen parhaiten fyysisten tapaamisten kautta.
Koronakriisin vakavuuden vertaaminen sota-aikaan ei tee oikeutta aiempien sukupolvien koettelemuksille, mutta eräänlaista välirauhan tunnelmaa on nyt ilmassa. Talvisota kesti 105 päivää ja sama aika koronaa meillä on nyt takana. Jouduimme ensimmäiseen aaltoon valmistautumattomina niin kuin talvisotaankin, ja nyt rakennamme valmiuttamme kohdata mahdollinen toinen aalto ja talouden taantuman haasteet.
Katsoen luottavaisena tulevaan lopputuloksena tulemme olemaan yhtenäisempiä ja vahvempia. Sotavuosien jälkeen rakennettiin hyvinvointi-Suomen perusta ja nyt meillä on mahdollista rakentaa innovatiivisemman ja kilpailukykyisemmän Suomen uusi tulevaisuus.
Toivotan teille kaikille lämmintä ja rentouttavaa kesää. Jaksetaan olla valppaina, pysytään terveinä ja pidetään huolta toisistamme.
