Lukion fysiikan tunneilta laskimme kahden kohtaavan aallon vaikutuksia. Nyt jos koskaan ovat ne opit tarpeen. Samanaikaisesti kun kiinteistösähköistyksen suhdanne on synkkä ja Elinkeinoelämän keskusliiton indikaattoreiden mukaan Suomen rakentamisen luottamus on koko EU-alueen heikoin, voimistuvat sähkö ja automaatioalan kasvua tukevat megatrendit. Energian hinta on laskenut, mutta viime talven hintapiikki ja uhka energian riittävyydestä jätti meihin pysyvän muistijäljen ja tehokkaat energian hallinnan mahdollistavat ratkaisut yleistyvät. Aurinko- ja tuulivoima kasvavat sen, minkä siirtoverkon kapasiteetti sallii ja energian varastoinnin ratkaisut yleistyvät sähköistyvästä liikenteestä puhumattakaan.
Ja jos muistan oikein aaltofysiikan lainalaisuudet, niin kahden aallon kohdatessa niiden vaikutus summautuu, jolloin lopputulos saattaa peittää alleen hyvin erilaiset ilmiöt. Konkreettinen esimerkki on STK tukkumyynnin ensimmäisen 2023 kvartaalin 13,8 % kasvu. Se ei kerro perusmarkkinan kasvusta, vaan se on summa laskevasta perusmarkkinasta ja lähes räjähdysmäisesti kasvaneesta aurinkosähköratkaisujen kysynnästä.
Haaste ristiaallokossa seilaamiselle on, miten samanaikaisesti kehittää liiketoimintaa strategisesti megatrendin muutosten antamia mahdollisuuksia hyödyntäen, ja samalla herpaantumatta pitää koneisto kunnossa lyhyellä tähtäimellä. Ja tehdä tämä entistä vastuullisemmin!
Mahdollisuuksien ylitarjonta – mihin tarttua?
Vihreän siirtymän mukanaan tuomia kasvualueita on helppo luetella: tuulivoima, aurinkovoima, energiavarastot, sähköistyvä liikenne, energiatehokkaat ja älykkäät kiinteistöt, spot-sähkön hyödyntäminen jne. Astetta vaikeampaa on ennakoida, millaiseksi markkinan rakenne muodostuu. Pysyvätkö edellä mainitut osa-alueet itsenäisinä vai muodostuuko niistä yhtenäisempiä kokonaisuuksia? Noudattavatko eri toimijoiden roolit perinteisiä malleja ja jakoja tuotteiden valmistajiin, jakelijoihin, integraattoreihin ja projektitoimijoihin?
Hyvä analogia ennustamisen haasteesta on matkapuhelinten markkinakehitys 1990-luvulta alkaen. Kaikille oli selvää alan vahva kasvu, jopa teknologian kehitys, mutta edes ylivoimainen markkinajohtaja Nokia ei pystynyt riittävästi ennakoimaan alan rakenteen muutosta.
Tähän ennustamisen problematiikkaan voi suhtautua kahdella tapaa:
- Joko perinpohjainen analysointi ja siitä johdetut pitkäntähtäimen suunnitelmat.
- Tai sitten eri skenaarioiden muodostaminen ja oman toiminnan suunnittelu niin, että edetään askel kerrallaan, mutta oikeaan suuntaan ja säilytetään notkeus erilaisille kehityskuluille.
Suosittelen jälkimmäistä.
Vastuullisuus – ei ainoastaan velvollisuus, vaan kilpailuetu ja strategian ydintä
Teknologisen murroksen lisäksi vastuullisuus erimuodoissaan on samantasoinen ajuri. Se on toisaalta yhteinen velvollisuutemme, mutta myös liiketoimintamahdollisuus niin kansallisella tasolla kuin yrityksille, joille se on merkittävä erottautumistekijä.
Vastuullisuutta voi verrata laatuajatteluun vuosikymmeniä sitten, jolloin laatua pidettiin osin erillisenä toimintona. Tänään se on integroitunut vahvasti kaikkiin toimintoihin ja se on ”peliin pääsemisen” ehto. Saman tyyppinen kehityskulku tapahtunee vastuullisuudelle. Mutta ennen kuin vastuullisuus on jokaisen yrityksen DNA:ssa, ovat seuraavat vuodet – jopa vuosikymmenet – vahvaa oppimisen aikaa, joka erottaa jyvät akanoista.
UTUn kurssi
Yli satavuotiaana perheyrityksenä UTUlla on paljon perinteitä – ja toisaalta kutsumme itseämme myös kasvuyhtiöksi. Kasvu onkin ollut vahvaa ja UTU-konserni on viimeisten vuosien aikana kaksinkertaistanut liikevaihtonsa kannattavasti 55 miljoonaan euroon. Mennyt ei kuitenkaan ole tae tulevasta.
Vihreän siirtymän merkittävin jo realisoitunut liiketoimintamahdollisuus UTUlla on sähköautojen latausratkaisut, joihin olemme panostaneet sekä kattavalla päämiesten tuoteportfoliolla että lanseeraamalla oman tuoteperheen. Sijoituksemme IGL Technologies Oy:n vähemmistöosakkuuteen puolestaan tiivistää yhteistyötämme johtavan alustaratkaisun (eParking.fi) tarjoajan kanssa.
Mikä on seuraava askeleemme?
Vihreän siirtymän eri osa-alueet – energian varastointi, älykkäät ratkaisut, aurinko- ja tuulivoima muutamia mainitakseni ovat alueita, joilla jo osin toimimme ja olennaista on löytää se osa-alue tai niistä muodostuva kokonaisuus, jolla UTU on arvokkaimmillaan paikallisena ja joustavana kumppanina. Tässä vaiheessa en lähde spekuloimaan, mikä tulee olemaan seuraava merkittävä panostusalueemme – mutta varmaa on, että paikallemme emme jää.
Vastuullisuuden saralla viime vuodet ovat olleet UTUlla tekemisen aikaa. Keväällä jatkoauditoitiin UTUn laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät ilman yhtäkään poikkeamaa. Oma hiilijalanjälkemme on pienentynyt, mutta sitäkin tärkeämpää on hiilikädenjälkemme. Kehityshankkeidemme fokus on kestävää kehitystä tukevissa ratkaisuissa ja vahvana alan toimijana vaikutamme myös kumppaneidemme kautta. Kestävän kehityksen lisäksi ymmärrämme vastuullisuuden UTUlla kattavan myös vastuun työtekijöidemme hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, liiketoiminnan etiikan ja yrityksen vastuullisena toimijana osana ympäröivää yhteiskuntaa.
Luottavaisena tulevaan
Ummistamatta silmiä kuluvan vuoden suhdannehaasteelle olen optimisti niin koko sähkö- ja automaatioalan kuin UTUn puolesta. Lyhyellä tähtäimellä on monelle edessä haastaviakin ratkaisuja – ne on kohdattava, mutta niin, että emme leikkaa tulevaisuudelta siipiä. Pidemmän syklin vihreä aalto on voimakkuudeltaan kuitenkin kertaluokkaa suurempi ja sen päälle pääseminen kantaa jatkossakin yli alallemme tyypillisten nousu- ja laskusuhdanteiden.
“When the going gets tough – the tough get going”
Aurinkoista kesää kaikille!
Olli Heinonen
toimitusjohtaja
UTU Group
